Karu taru Carunasta, vuosi tapahtumien jälkeen

Yli vuosi sitten (2.2.2015) taloni Espoossa paloi poroksi. Soitin heti Fortumille laittaakseni liittymäni "jäihin" toistaiseksi sekä selvittääkseni, oliko sähkön syötössä ollut tulipalon aikoihin mitään erikoista. Kiitettävän nopeasti (4.2.) Caruna (joka vastaa verkosta) palasi todeten ettei ollut mitään erikoista tapahtunut sähkön syötössä, ja samalla huomauttivat kohteliaasti på svenska että liittymä oli eri nimellä kuin sähkösopimus (Järjestelmiin oli jäänyt jokin 1900-luvun alussa annettu "omistaja"). Tämä asia saatiin nopeasti korjattua.

Tällaiseen ei kannata tuoda virtaa!

Liittymä oli 1950-luvulta. Siihen aikaan ei ollut pihakeskuksista tietoakaan, johdot tulivat tolpasta suoraan seinään. Kun talo paloi poroksi, johdot tipahtivat tietysti maahan.

Helmi/maaliskuun vaihteessa 2015 aloitan sähköpostikirjeenvaihdon (ruotsin kielellä, koska Caruna oli alunperin myös käyttänyt ruotsia) asiakaspalvelun kanssa saadakseni sähköt takaisin, ei talon seinään (kun ei taloa ole) vaan ehdotan autotallia, koska paikalla käyneen sähköfirman mielestä lähin tolppa oli jo kypsä vaihtoon. 4.3. lähetän vielä kartan, jotta ei enää hoettaisi että "anslutningspunkten är stolpen på tomten" (tontti tässä tapauksessa yli 20 hehtaaria). 24.3. Carunan asiakaspalvelu (soutamisen ja huopaamisen tuloksena) lupaa että heidän uusi alihankkijansa (Relacom) ottaa yhteyttä ja pystyttää uuden pylvään. Samalla on tarkoitus vaihtaa kauempana matkan varrella oleva pylväs, joka on kolme (3) vuotta seissyt asentamani kuormansidontaliinan varassa. (Carunan kontribuutio on ollut varustaa pylväs kahdella muoviristillä, XX = kiipeilykielto!) Jossakin vaiheessa huomautan sähköpostitse että olen tietysti kiitollinen palvelusta ruotsin kielellä, mutta jos kieli hidastaa hommia niin suomikin sopii mainiosti. 

Kun viikkoon ei ole kuulunut mitään, roikun päivittäin puhelimessa, joka viiden minuutin välein keskeyttää ärsyttävän musiikin kehottaakseen (huonolla) ruotsin kielellä pysymään langalla.  Kun tätä on jatkunut puoli tuntia, kerrotaan että on niin monta asiakasta että pitää soittaa myöhemmin uudestaan.

Jaksan yrittää neljä päivää peräkkäin, joka kerta sama tilanne, eli puolen tunnin odotus ja sitten poikki! Sitten hankin Carunan keskuksen kautta käsiini asiakaspalvelusta vastaavan tirehtöörin (ystävällinen ja asiallinen naishenkilö) ja kerron tilanteen. Seurauksena soitto Carunan asiakaspalvelusta, pyydän laittamaan asiat kuntoon seuraavan kahden viikon aikana kun olen matkoilla. Olen merkinnyt toivomani pylvään paikan maastoon.

Kun palaan matkoilta, mitään ei ole tapahtunut. 29.4. kysyn Carunalta pitääkö uhata poliisilla vai mitä pitäisi oikein tehdä. Saan vihdoin 4.5. Relacomin työnjohtajan puhelinnumeron. Soitan päivittäin vastaajaan, tuloksetta, kukaan ei soita takaisin. 8.5. saan työnjohtajan käsiini, "pylväs tuodaan ensi tai seuraavalla viikolla". 

Relacomin mukaan ovat "odottaneet porukkaa Pohjanmaalta, kun papereissa lukee että asiakas puhuu ainoastaan ruotsia". (Olen jättänyt soittopyyntöni puhelinvastaajaan suomen kielellä neljä päivää peräkkäin!)

25.5. pystytetään vihdoin pylväs, ja samalla vaihdetaan metsässä seisova XX-merkitty. Saan kuormansidontaliinani takaisin!

Kauan toivottu pylväs saapuu

3.6. on sähkökaappi kaapeleineen paikallaan, uusi sopimus Fortumin kanssa tehty, ja tarpeelliset ilmoitukset lähetetty Carunalle: Sähköt päälle, please!

Sähkökaappi paikallaan ja kaapelioja talolle kaivettu

Vielä 10.6. mennessä mitään ei ole tapahtunut, sähkö loistaa poissaolollaan. Otan yhteyttä Carunaan (tekn. osasto, siellä jopa vastataan puhelimeen!). Etsitään kissojen ja koirien kanssa, ja ilmoitus/pyyntö löytyy. "Yleensä kestää noin 5 vuorokautta" niin sitten teillä on sähköt päällä. Pitäisi siis tapahtua 17.6. mennessä.

Sopivasti juhannukseksi sähkö vihdoinkin virtaa. Hommaan on käytetty kolme ja puoli kuukautta

 (3 1/2 kuukautta).

"Onneksi" rakennuslupahakemuksen käsittely Espoossa on yhtä hidasta!

 MITÄ JOS MINULLA OLISI OLLUT KIIRE?

(Tein aikanaan muistiinpanoja koko prosessista, mutten ole säästänyt sähköposteja. On mahdollista että kaikki päivämäärät eivät täsmää - tarina kertoo kuitenkin riittävän tarkasti mitä asiakaspalvelu Carunassa (tai Suomessa?) käytännössä tarkoittaa. Yksittäiset etulinjan ihmiset tekevät varmaan parhaansa - mutta joku myös johtaa tätä hommaa? 

Myönnettäköön myös että kevätmyrsky pääsiäisen tienoilla saattoi rasittaa asiakaspalvelua)